Miksi käytämme kosteusvoidetta?

Jokainen on joskus tarvinnut kosteuttavia tuotteita. Suurimmalla osalla niiden käyttö kuuluu päivittäisiin rutiineihin. Lähdetään ensin liikkeelle ihostamme ja käydään läpi, miksi tartumme voidepurkkiin.

Iholla on luonnollinen suoja, ihon oma suojabarrier

Ihomme pinta muodostaa suojabarrierin, joka nimensä mukaisesti suojaa ihoamme ja elimistöämme bekteereilta, UV-säteiltä ja saasteilta.

Toimiva barrier koostuu aivan ihon uloimmaisesta kerroksesta eli stratum corneumista (kansankielellä marraskedestä), pehmentävästä NMF:sta , solujen sisäisestä vedestä, sekä lipideistä eli rasvoista. Lipidit pitävät ihon pinnan joustavana ja estävät veden haihtumista sekä vesiliukoisten NMF:n aineiden huuhtoutumista pois iholta.

Barrierin heikentyminen johtaa ihon kuivuuteen. Sitten kiristää ja hilseilee. Muunmuassa sääolosuhteet, pesuaineet, tai ruokavalio vaikuttavat barrierin kuntoon. Kuivuus voi olla myös  ihon ominaisuus, jolloin sitä on vaan hoidettava jatkuvasti. Yleensä kuiva ihotyyppi kärsii lipidien puutteesta jolloin vesi karkaa ihosta ja iho ei tunnu pehmeälle.

Mikä on NMF – Natural Moisturizing Factor?

Iholla on luonnostaan aineita, jotka ylläpitävät sen kosteutta. Nämä aineet muodostavat seoksen, Natural Moisturizing Factor:n, joka pitää ihon pinnan pehmeänä. NMF on suurimmaksi osaksi aminohappoja ja niistä syntynyttä PCA:ta sekä ureaa, mutta löytyy siitä myös suoloja ja sokereita, sekä pikkuisen ammoniakkia. NMF uusiutuu jatkuvasti ihon pinnalla.

Iho tarvitsee vettä

Iho on elin, ja vieläpä suurin sellainen.  Iho tarvitsee ravinteita ja vettä siinä missä muutkin elimistömme osat. Veden puute ihossa näyttää samalle kuin nuivahtanut omena.

”Vesi vanhin voitehista” toimii sisäisesti, mutta ei ulkoisesti. Vedellä peseminen liuottaa iholta NMF:n aineita, varsinkin jos sitä suojaavat rasvat pestään voimakkailla pesuaineilla tieltä pois. Tottakai ihomme kaipaa pesua, joten jääkö se sitten pesun jälkeen ilman kosteussuojaa? Ei hätää, tätä varten meillä on kosteusvoiteet!

Kosteusvoiteet pystyvät jäljittelemään ihomme luonnollisia kosteustekijöitä.

Humektantit ja kosteuttajat ovat kosteuden sitojia jotka lisäävät veden määrää ihossa (ja myös tuotteessa, ettei se kuivu). Suosittuja humektantteja kosmetiikassa ovat esimerkiksi hyaluronihappo ja glyseroli jotka pystyvät sitomaan paljon vettä itseensä. Veden ne ottavat tuotteesta, mutta myös ilmankosteudella on merkitystä humektanttien toiminnassa. Voidetta kehitellessä täytyykin olla tarkka, että humektantti ei sido itseensä vettä ihosta, tällöinhän se kuivattaisi ihoa. Rasvamaiset emollientit kosteusvoiteissa jäljittelevät ihon omia rasvoja, lipidejä. Ne pehmentävät ihoa ja estävät veden haihtumista iholta. Kosmetiikassa käytettyjä emollientteja ovat esimerkiksi shea-voi, parafiiniöly, ja erilaiset triglyseridit.

Toimiva kosteusvoide

Tottakai kosteusvoiteissa on myös paljon muita ainesosia, tässä kävin läpi vain kosteuttamiseen liittyvät asiat. Ainesosaryhmistä on tulossa lisää postauksia.

Tässä olen puhunut kosteusvoiteesta esimerkkinä. Kosteuttavia tuotteita on erilaisia; suihkeita, emulsioita, geelejä, täyteläisiä voiteita ja kevyitä seerumeita. Nyrkkisääntö on, että mitä kevyempi ja juoksevampi tuote on, sen vähemmän siinä on rasvamaisia emollientteja. Mitä paksumpi tuote, sitä enemmän siinä on emollientteja.

Kosteuttava tuote tulee valita ihon mukaan. Hilseilevän kuiva iho kaipaa sekä vettä, että rasvoja. Rasvaisempi iho kaipaa vettä, mutta ei niinkään rasvoja. Erilaisia tuotteita voi kerrostaa iholle. Tämä on ihan loogista ja helppoa. Jokaisen ihotyypin kanssa tulee vaan pitää huoli, että NMF on kunnossa.

Kosteutettu iho näyttää hyvälle, se suojautuu ulkoisia haitallisia tekijöitä vastaan ja toimii normaalisti.

 

Mistä ainesosista olisit erityisen kiinnostunut lukemaan lisää?

Kuulemiin!
Noora

 

P.S. Ethän käytä kuviani ilman lupaa :) 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.