Feikkimeikit

Jos merkkituote on halpa, se tuskin on aito.

Brändien tuotteet ovat hinnoiteltu tietyn tasoisiksi ja maahantuojat antavat jälleenmyyjille hintasuosituksen myytäville tuotteille, siksi tuotteilla ei ole merkittäviä hintaeroja myyntipaikasta riippuen.

Feikin idea on vaan tulla myydyksi, koostumus ja ulkonäkö tulee olla sellaiset, että tuote menee kaupaksi. Laissa hyväksyttyjä ja kosmetiikassa yleisesti käytettyjä raaka-aineita tuote tuskin on nähnytkään! Feikkikosmetiikan sisällöstä ei ikinä voida tietää mitä kaikkea siitä löytyy. Pakkaukset saattavat olla hyvinkin identtisiä aitojen kanssa. Tahot, jotka tekevät ja myyvät feikkikosmetiikka, ovat yleensä tekemisissä muunkinlaisen rikollisuuden kanssa ja feikkituotteiden myynnillä usein rahoitetaan rikollisuutta.

CBN:n mukaan vuonna 2017 feikkikosmetiikka on yleisempää kuin feikkikäsilaukut. Feikkikosmetiikasta on löydetty muun muassa  arsenikkia, elohopeaa, alumiinia sekä lyijyä. Valmistusolosuhteet, ”tehtaat”, voivat olla mitä tahansa, tuotteista on löydetty myös rottien jätöksiä.

kuvat kaapattu : https://www.refinery29.com/2017/08/165109/fake-makeup-trend-mac-kylie-cosmetics

Itv News haastatteli kauneustubettaja Maya Gibsonia, joka testasi kanavallaan feikkikosmetiikkaa järkyttävin seurauksin. Hänen ihonsa, silmänsä ja huulensa reagoivat voimakkaasti, vaikka hän pesi kasvonsa melkein välittömästi kuvaustensa jälkeen. Mayan mielestä feikkikosmetiikan kasvanut suosio on sosiaalisen median ansiota, joka on tehnyt imagon näyttämisestä tärkeää. Voit siis esitellä suosittujen brändien tuotteita somessasi, eikä sinun tarvitse kertoa kellekään niiden olevan feikkejä. Lisäksi feikkien helppo saatavuus nykyään houkuttaa ostamaan niitä, pelkkä napin painallus riittää.

On vaikea ymmärtää mielipidevaikuttajien feikkikokeiluja. Ovatko he aivan autuaan tietämättömiä tuotteiden terveyshaitoista ja niihin laittamiensa rahojen määränpäästä? Vai haluavatko he terveytensä uhalla näkyvyyttä? On toki hyvä asia, että he kertovat kokeilujensa seurauksesta ja varoittavat muita, mutta koen heidän uskottavuutensa meikkien asiantuntijoina kärsivän siitä, että he laittavat niitä omille kasvoilleen.

Lexy Lebsack kirjoittaa Refinary29-sivulla eBayn ja Amazonin kannasta feikkikosmetiikan myyntiin. Kummatkin kauppapaikat olivat kysyttäessä vastanneet pyrkivänsä suojelemaan kuluttajia feikkikosmetiikalta ja poistamaan niiden myyjiä. Artikkelin mukaan feikkien valmistajat eivät kopioi niitä kaikkein kalleimpia luksusbrändejä, kuten Chanel, La Mer, Armani jne, vaan istagramissa suosittuja brändejä. Kat Von D, Lime Crime, Tarte ja Benefit ovat suosittuja feikkejä, ja vaikka artikkeli onkin amerikkalainen, juuri näitä brändejä on vaikea saada Suomestakin käsin. MAC on oletettavasti yksi eniten kopioitu brändi, ja sen emoyhtiö Estée Laudér käyttää omia agenttejaan feikkituotteiden metsästämiseen ja poistamiseen myynnistä sekä jäljittämään niiden myyjät.

Kuinka välttää feikkituotteita?

Ensinnäkin, jos tuote on liian halpa ollakseen totta, silloin se ei ole totta. Niin kuin aikaisemmin jo totesin, brändeillä on omat suositushintansa ja niitä ei anneta myydä pilkkahintaan, varsinkaan ilman mitään superkampanjoita. Maalaisjärkeä on syytä käyttää ulkomailla shoppaillessa, tuskin vaikka Kylie Cosmetics myy huulipuniaan Egyptin basaareilla, ja Hongkongin katukauppiailla ei ole aitoja Jefree Stareja tiskeillään. Lebsack oli saanut ohjeeksi tuotteen aitouden varmistamiseen lähettää sähköpostia brändille joka voi vahvistaa jälleenmyyntipaikat ja verkkosivut. Jos oman terveyden vaarantaminen ei ole este halvan feikkimeikin ostamiseen, niin voisi miettiä sitten mitä tuolla ostoksellaan tukee. Rikollisuus, joka tuotteiden myynnillä yleensä rahoitetaan, saattaa liittyä ihmiskauppaan, lapsipornoon, tai muuhun kauheuteen. Ja eikö feikkimeikkien ostaminen tietoisesti ole oikeasti noloakin?

Kiitos kun osoitit mielenkiintoa tärkeään aiheeseen
Noora

 

kuvat pixabay

Kuinka syvälle ihoon kosmetiikka imeytyy?

Ajattelen ihon pinnan olevan paperi, jonka päälle voi kaatua vettä ja lentää kaikenlaisia hiukkasia. Paperin alla oleva pinta ei kuitenkaan kastu eikä likaannu. Ihossa on kolme kerrosta:

  • Epidermis – uloin kerros, ihon pinnan muodostus; jaetaan vielä viiteen eri kerrokseen
  • Dermis – verinahka, verenkierron sekä kollageenin ja elastiinin kerros
  • Hypodermis – ihonalaiskudos, koostuu rasva- ja sidekudoksesta

Lain mukaan kosmetiikka ei saa imeytyä verenkiertoon. Eli sen vaikutus tapahtuu epidermiksessä. Epidermis jaetaan vielä eri kerroksiin, joista pohjimmaisessa uudet ihosolut syntyvät ja kohoavat eri kerrosten läpi, samalla menettäen soluväliaineensa ja litistyen, kunnes lopulta saavuttavat ihon pinnan muodostaen siihen tiilimäisen rakennelman. Tässä tiilirakennelmassa laastina toimii ihon lipidit eli rasvat. Tästä tiilirakenteesta kuivat ihosolut sitten hilseilevät pois omia aikojaan, kun pohjalta pukkaa uutta solukkoa. Ihosolun syntymästä sen pinnalle nousuun kestää noin kuukausi.

Epidermiksen uloin kerros on nimeltään stratum corneum eli sarveissolukerros. Tämä tiilirakennelmakerros muodostaa ihon lipidien kanssa suojabarrierin josta kirjoittelin aikaisemmin.

Kosmetiikalla on eri reittejä, joiden kautta se voi imeytyä sarveissolukerroksen läpi syvemmälle epidermikseen: Hikirauhasten, karvatuppien tai niissä olevien talirauhasten kautta, ihosolujen välisten lipidien kautta, tai suoraan ihosolun läpi. Jälkimmäinen reitti on haastavin; ensin aineen tulee läpäistä solukalvo, sen jälkeen soluneste ja taas solukalvo päästäkseen etenemään. Karvatupeissa suojabarrier on ohuempaa kuin muualla ihossa.

Raaka-aineiden molekyylit ovat liian suuria imeytyäkseen epidermiksen läpi dermikseen ja sen kautta verenkiertoon. Jopa nanokokoiset. Jo imeyttäminen epidermiksen syvempiin kerroksiin on haastavaa, ja tätä varten on kehitetty erilaisia menetelmiä, kuten kuljettimena toimivia liposomeja ja erilaisia laitehoitoja. Kosmetologit käyttävät hoidoissaan laitteita ja välineitä, joilla voidaan tehostaa imeytymistä. Esimerkiksi mikroneulaus ja iontoforeesi imeyttävät aineita ihoon.

Aineet eivät siis vahingossa vain valahda verenkiertoon. Niiden tulee ensin siirtyä tuotteesta iholle, selvitä pH:n vaihtelusta sekä toimia vesi- sekä rasvaliukoisina. Siis jos iho on terve ja ehjä.

Imeytymistä saadaan tehostettua vaurioittamalla suojabarrieria. Kuulostaa hurjalta, mutta tarkoittaa ihan vaikka vain kuorintaa. Mekaanisella harjauksella tai kuorimisella poistetaan kuollutta ihosolukkoa aineiden tieltä. Tuotteisiin voidaan myös lisätä aineita, jotka hieman liuottavat suojabarrieria, että muut aineet pääsevät imeytymään paremmin. Esimerkiksi glykolihappo pieninä määrinä auttaa muita aineita imeytymään.

Pitää muistaa, että kosmeettiset aineet eroavat lääkeaineista. Lääkeaineiden kuuluu imeytyä verenkiertoon, esimerkiksi nikotiinin sitä sisältävistä laastareista. Kortisonivoiteet ja kipugeelit ovat erilaisia aineita kun kosmetiikka.

Eli, lain sekä tieteen näkökulmasta kosmetiikan imeytyminen verenkiertoon terveen ihon läpi on mahdotonta. Kuitenkin ryppyvoiteet lupaavat eheyttää kollageenintuotantoa ja silottaa ihoa, vaikka ihon kollageeni sijaitsee niin syvällä, ettei kosmetiikalla ole lupa sinne imeytyä? Vai kerrotaanko mainoksissa vaan kollageenin silottavan ihoa? Huomaa väitteiden ero, jälkimmäinenhän on ihan totta. Mainosten tekijät osaavat olla väitteissään aika ovelia. Ainakaan Suomessa ei ole ennakkotarkastusta mainonnalle, joten myös sääntöjen vastaiset, eli ”totuudenvastaiset ja harhaanjohtavat” mainokset saattavat pyöriä kuluttajien näkyvillä aikansa, ennen kuin joku viranomainen niihin puuttuu. Tämä on todella valitettavaa. En missään nimessä halua mustamaalata kosmetiikan mainontaa, siinä ollaan menossa kuitenkin koko ajan parempaan suuntaan. Oletteko kiinnittäneet huomiota nykyisiin ripsivärimainoksiin? Niissä esiintyvät räpsyttimet näyttävät jo ihan realistisille! Ja älkää pahoittako mieltänne, jos tuotteessa on kollageenia. Vaikka se ei silota ryppyjä, on se hyvä raaka-aine ihon kosteuttamiseen!

Miksi kosmetiikan imeytymistä elimistöön sitten pelätään? Miksi neuvoloissa varoitellaan odottavia äitejä liiallisesta kosmetiikan käytöstä? En osaa sanoa perusteluja tälle. Aihetta kuitenkin tutkitaan jatkuvasti lisää, myös nanokokoiset raaka-aineet ovat tiukassa tutkinnassa. Itse en usko kosmetiikan imeytymiseen niin syvälle, että se pääsisi elimistööni ja pakkautuisi sinne. Jos en aina saa kosteusvoiteella edes ihoni pintaa pehmeäksi, miten voide sujahtaisi kuivan ihoni läpi verenkiertooni? Oma uskomukseni pohjautuu kemiaan, ja molekyylikokoihin. Monet kosmetiikassa käytettävät aineet ovat suurikokoisia molekyyliä, vaikka ne olisi pilkottu pienemmäksi. Ei edes etanoli, joka on todella pieni ja yksinkertainen molekyyli, imeydy ihon läpi verenkiertoon. Muutenhan ihminen tulisi humalaan jos sivelisi tarpeeksi viinaa iholleen.

Minusta olisi mukava kuulla mielipiteitänne ja erilaisia näkökantoja aiheesta! Onko kosmeettisten aineiden imeytyminen mietityttänyt?

Kuulemiin!
Noora

 

Kuvat: pixabay